lauantai 10. tammikuuta 2015

Viikon verran sumussa

Tänään on kulunut viikko siitä, kun lähdettiin SVO:lle liikehälynä, päästiin aulaan ja mulle sanottiin, että menee noin 40 minsaa, mies voi mennä aulaan istuun. Ehdin istua aulassa vain noin 10 minsaa, kun lääkäri haki mut huoneeseen, siinä vaiheessa tajusin, että kaikki ei ole nyt hyvin. Siellä oli siis lääkäri vastassa sanoin " olen pahoillani, mutta valitettavasti täältä ei löydy sykettä ".

Ensimmäisenä mielessä heräs kysymykset " miks? Miksi meidän poika? Mitä tehtiin väärin?" Ja seuraavaksi lähti taju.

Seuraavana aamuna  8:30 takasin osastolle ja synnytys käynnistettiin, kolmen aikaan K:oo siirrettiin synnytyssaliin. 5.1. 2015 kello 00:35 syntyi meidän täydellinen poika Jooa Henrik Mikael,siivet selässä.

Saatiin rauhassa hyvästellä meidän rakas isovanhempien kanssa. 

Huomenna tavataan pappi, joka siunaa meidän Jooan. 

Kiitos kaikille, jotka on muistanut ja ollut tukena. Me tarvitaan teitä<3

Instagramissa @faijannurkka ja koon löytää @kartsqw


Ps. Jos sulla koettuna lapsen menetys ja haluaisit jakaa kokemuksen, laita meiliä poikaenkeli@gmail.com

19 kommenttia:

  1. Kauneimmilla lapsilla on siivet valmiina.
    Heidän ei kuulukaan astella päällä maan.
    Älä ole pahoillasi, vaikka enkelin syliisi saitkin,
    sen kauneudesta ei muu maailma pääse nauttimaan.
    Mutta sinä sait,
    sait etuoikeuden enkeliä katsella,
    rakkaudella saatella.

    -tuntematon-

    VastaaPoista
  2. Voi ei. Tiedän mitä käytte läpi :'( meille syntyi viime elokuussa enkelityttö ❤
    Nyt vain otatte itsellenne aikaa, itsekäskin saa olla. Vain omien voimien mukaan ❤
    Tätä taivalta ei voi ymmärtää kun järjestys on niin väärä, mutta siitä muodostuu niin tärkeä ja rakas ettei sitä surua ja rakkautta ilmankaan halua enää olla.
    Se kliseinen aika muokkaa sen kevyemmäksi ja ihan hirveän arvokkaaksi ❤

    Paljon paljon halauksia molemmille!

    VastaaPoista
  3. en osaa muuta sanoa,kun voimia teille

    VastaaPoista
  4. voimahalaus teille <3 ite oon läpikäyny saman tuskantaipaleen vuonna -03 ja sumussa mentiin varmaan vuosi ei tuollaasta tuskaa toivo kellekään tapahtuvan..... paljon halauksia molemmille suureen suruun <3

    VastaaPoista
  5. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista, kävin jo vähän tätä sun blogia katseleen. Sitten, kun pöly vähän laskeutunut niin mielellään oleen sinuun yhteydessä.

      Poista
  6. Olen pahoillani puolestanne! Kellekkään ei näin suurta menetystä haluaisi. Paljon voimia teille!

    VastaaPoista
  7. Jokainen uusi tällainen tapaus kylmää sydäntä. Meidän pieni enkelipoikaesikoinen syntyi heinäkuussa. Olen todella pahoillani teidän menetyksestä. Voimia, ei tässä muuta osaa sanoa. ♥

    VastaaPoista
  8. Mekin olemme kokeneet saman vajaa vuosi sitten. Voimia ❤

    VastaaPoista
  9. Me koimme saman lokakuun 6pv..poikamme syntyi kuolleena rv 33+4..sumussa menee vieläkin..voimia suruunne paljon jaksamista ja haleja <3 p.s saa kirjoitella kun jaksaa/haluaa

    VastaaPoista
  10. Paljon voimia ja jaksamisia <3 tiedän todellakin miltä tuntuu kun itsellä esikois enkelitytön sydänääniä ei enään löytynyt 39+4 tapahtumasta puolitoista vuotta ja edelleenkään ei oo asiasta päässyt yli :(

    VastaaPoista
  11. Paljon voimia teille! Olette todella vahvoja <3 Tällaista ei toivoisi kenelekään. Voin vain kuvitella teidän tunteen tällä hetkellä.. Omalle lapselle ei toivoisi koskaan mitään pahaa.. Olette mielessäni <3

    VastaaPoista
  12. Meillä myös enkelipoika Eelis Urho Iivari, joka kuoli kohtuuni 31.12.2009 rv.42+2.Raskaus sujui hyvin ja kuolemaan ei koskaan löytynyt mitään syytä.Ilotulitusrakettien paukkuessa synnytin keskimmäisen lapseni maailmaan. =(

    VastaaPoista
  13. Voimia koko teidän perheelle! <3

    VastaaPoista
  14. Voimia koko perheelle! Voin vain kuvitella teidän surunne näin viiden lapsen äitinä. Ja itkuhan tässä tulee kun ajattelee ja miettii kuinka onnekas olen.

    VastaaPoista